Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.

AHDISTUNEISUUS

 

Ahdistuneisuudella tarkoitetaan pelon tai huolen sävyttämään tunnetta nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvästä asiasta. Ahdistuneisuuden voimakkuus voi vaihdella lievästä jännittyneisyydestä paniikinomaisiin tuntemuksiin asti. Pelko liittyy yleensä johonkin konkreettiseen esineeseen tai tilanteeseen ja se on mahdollisuuksien rajoissa oleva asia. Ihminen voi pelätä esimerkiksi, ettei saa työprojektiaan valmiiksi määräaikaan mennessä, ei ehdi valmistautua tenttiin riittävästi tai ei pysty maksamaan laskuja ajallaan.

 

Ahdistunut henkilö ei sen sijaan pysty useinkaan täsmällisesti sanomaan mikä tai mitkä asiat synnyttävät pahaa oloa. Ahdistus on enemmän sisäinen kokemus kuin ulkoinen ilmiö. Se on reaktio johonkin epämääräiseen, etäiseen tai tiedostamattomaan vaaraan, joka synnyttää turvattomuuden tunnetta. Ahdistuneisuus voi olla tunnetta siitä, että menettää hallinnan joko itsen tai jonkin tilanteen suhteen. Se voi olla myös epämääräinen tunne siitä, että jotakin pahaa on tapahtumassa.

 

Ahdistus on kokonaisvaltainen tunne, joka voimistuessaan aktivoi sympaattisen hermoston. Fysiologisella tasolla ahdistus voi tulla esille sydämentykytyksenä, hengenahdistuksena, lihasjännityksenä, pahoinvointina, hikoiluna, suun kuivumisena, ruokahaluttomuutena, palan tunteena kurkussa, vapinana tai huimauksena.

 

Käyttäytymisen tasolla ahdistus voi haitata toimintakykyä, itseilmaisua tai arjesta selviytymistä. Psykologisella tasolla ahdistus on yksilöllinen, sisäinen kokemus, jolle on leimallista huolestuneisuus, pelokkuus tai levottomuus. Ahdistus on tunne, joka kuuluu jokaisen ihmisen elämään. On luonnollista reagoida ahdistumalla, kun kohtaa elämässään muutoksia, menetyksiä tai epäonnistumisia. Ahdistus voi liittyä myös stressi-, masennus- ja uupumisoireisiin.

 

Ahdistuneisuushäiriöt erottuvat tavallisesta ahdistuksesta siten, että niihin liittyvä tunne on voimakkaampaa, kestää pidempään tai johtaa pelkoihin, jotka häiritsevät elämää. Yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä ovat:

Näistä aiheista voit lukea lisää napauttamalla otsikkoa yllä.

 

Kyky tuntea pelkoa ja ahdistuneisuutta on terve ominaisuus, koska se varoittaa ihmistä uhkaavista tilanteista. Kun oireet heikentävät ihmisen toimintakykyä, kannattaa hakea asiantuntija-apua. Psykoterapia on usein paras keino lievittää pelkoja ja ahdistuneisuutta. Myös lääkehoito voi olla perusteltua.

 

Käytettyjä lähteitä:

Bourne, Edmund, J. Vapaaksi ahdistuksesta. Työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Rikurex, 1999.

Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson M., Marttunen M., Partonen T. (toim.). Psykiatria. 9. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2011.

 

Kirjoittaja Tarja Nummelin

© 2014 Psykologipalvelu YhteisIdeat