TYÖUUPUMUS
Työuupumus on pitkäaikaisen stressin seurauksena kehittyvä häiriötila, johon liittyy uupumisasteinen väsymys, kyyninen asenne työtä kohtaan sekä ammatillisen itsetunnon heikentyminen. Työuupumus ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unettomuuteen, päihdeongelmiin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupumus lisää myös työkyvyttömyyden riskiä.
Työuupumukselle on tyypillistä kokonaisvaltainen ja yleistynyt väsymys, joka on kertynyt pitkän ajan kuluessa. Usein taustalla on pitkään kestänyt stressitilanne, jolloin ihminen on pinnistellyt voimavarojensa äärirajoilla saavuttaakseen tavoitteensa ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Uupuneen ihmisen väsymys ei enää hellitä vapaa-aikana normaalilla levolla.
Uupunut henkilö epäilee oman työnsä merkitystä, eikä koe sitä enää mielekkäänä. Kyyninen asenne on suojakeino mahdottomassa työtilanteessa, mutta se ei ole tahdonalainen valinta. Ihmissuhdetyössä kyynistyminen voi tulla esille mekaanisena suhtautumisena asiakkaisiin ja muissa töissä välinpitämättömänä suhtautumisena tai laiminlyönteinä.
Hyvään ammatilliseen itsetuntoon kuuluu kokemus pystyvyydestä ja hallinnan tunteesta. Pystyvyyden ja aikaansaamisen kokemukset vähenevät työuupumuksen kehittyessä. Aikaansaannokset koetaan huonommiksi verrattuna omaan aiempaan suoritukseen tai muiden suorituksiin, mikä syö itsetuntoa.
Työuupumuksen taustalta löytyy yleensä motivoituneen työntekijän ja epäedullisten työolosuhteiden ristiriita. Työntekijä uupuu, koska kohtuuton työtilanne on jatkunut pitkään, eikä siihen ole löytynyt ratkaisua työntekijän tai työyhteisön riittämättömien selviytymiskeinojen vuoksi.
Työuupumukselle altistavia työolosuhteita ovat mm.:
- Liialliset työn vaatimukset yhdistettyinä vähäisiin työn voimavaroihin.
- Liian suuri työn määrä.
- Epäselvät tehtäväkuvat.
- Rooliristiriidat ja –epäselvyydet.
- Vähäiset vaikuttamismahdollisuudet.
- Vähäinen sosiaalinen tuki.
- Koettu epäoikeudenmukaisuus.
Työntekijän ominaisuuksia, jotka voivat altistaa työuupumukselle ovat mm.:
- Liialliset itselle tai työlle asetetut vaatimukset.
- Voimakas velvollisuudentunto.
- Vähäiset tai haitalliset selviytymiskeinot stressitilanteessa (esim. taukojen laiminlyöminen, jatkuvat ylityöt, kyvyttömyys rentoutua)
- Yksilölliset, elämäntilanteeseen liittyvät tekijät.
Työuupumus syntyy työolosuhteiden ja työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksesta. Kun työkuormitus on epäedullinen, yksilölliset ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät voivat nopeuttaa tai hidastaa työuupumuksen kehittymistä.
Työpaikoilla työuupumusta voidaan ehkäistä huolehtimalla työolosuhteiden säännöllisestä arvioinnista ja kehittämisestä sekä toimivista käytännöistä epäkohtien korjaamiseksi. Yhteiset toimintamallit varhaisen puuttumisen tueksi, auttavat reagoimaan ongelmiin ajoissa. Työnantajan vastuulla on järjestää työolosuhteet sellaisiksi, ettei niistä aiheudu haittaa työntekijän terveydelle tai työkyvylle. Työnantaja voi pyytää asiantuntijatukea työterveyshuollosta.
Työntekijän vastuulla on huolehtia omasta palautumisestaan päivittäin. Työajan noudattaminen, riittävä lepo ja terveelliset elämäntavat sekä mieluisa ja virkistävä vapaa- aika antavat vastapainoa työnteolle ja ylläpitävät voimavaroja. Työhön liittyvien epäkohtien puheeksi ottaminen esimiehen kanssa auttaa löytämään ratkaisuja varhaisessa vaiheessa. Työntekijä voi hakea apua myös työterveyshuollosta sekä terveydentilaan että työolosuhteisiin liittyvissä asioissa.
Käytettyjä lähteitä:
Nummelin, T. Stressi haastaa työkyvyn. Varhainen puuttuminen esimiehen työkaluna.WSOYpro, 2008.
www.terveyskirjasto.fi
Kirjoittaja Tarja Nummelin
© 2014 Psykologipalvelu YhteisIdeat