STRESSI

Stressi liittyy yleensä muutostilanteisiin, joissa ihmiseen kohdistuu niin paljon vaatimuksia, ettei hän koe hallitsevansa tilannetta tai selviytyvänsä siitä. Sekä myönteiset että kielteiset elämän tapahtumat synnyttävät stressiä. Stressioireiden voimakkuus riippuu muutoksen määrästä, yksilöllisestä sopeutumiskyvystä sekä elämän kokonaistilanteesta. Mitä paremmat voimavarat yksilöllä on käytössään, sitä helpompi hänen on selviytyä myös stressaavista tilanteista ja päinvastoin.

Lyhytaikainen stressi lisää energiaa ja virittää luovuuden. Sen sijaan pitkäaikainen stressikierre voi olla monella tavalla terveydelle haitallinen. Tällöin myös elimistön oireet vahvistuvat ja hälyttävät muutostarpeesta.

Psyykkiset ja fyysiset oireet

Jokainen ihminen reagoi stressiin omalla yksilöllisellä tavallaan. Toisilla korostuvat psyykkiset oireet ja toisilla fyysiset oireet. Psyykkiset oireet voivat tulla esille unettomuutena, huoliajatusten lisääntymisenä, jännittyneisyytenä, ärtymyksenä, pelokkuutena, keskittymiskyvyn vaikeutena, muistiongelmina, ajatusten jumittumisena, vaikeutena tehdä päätöksiä, ahdistuneisuutena, masennuksena tai uupumisoireina.

Tyypillisiä fyysisiä oireita ovat päänsärky, vatsavaivat, pahoinvointi, sydänoireet, tuki- ja liikuntaelinoireet, hikoilu ja tulehduskierteet. Myös elintavat muuttuvat pitkäkestoisen stressin myötä huonompaan suuntaan. Sosiaaliset suhteet ja liikunnan määrä vähenevät, ruokailutottumukset muuttuvat epäterveellisemmiksi ja nautintoaineiden käyttö lisääntyy.

Keinoja stressin hallintaan

1. Tunnista stressin oireet ja ne tekijät, jotka sitä synnyttävät. Puhu kokemuksistasi läheisten, ystävien tai työtovereiden kanssa. Näin saat selkiytettyä, mistä tilanteessasi on kysymys. Tarvittaessa voit hakea ulkopuolista keskusteluapua. Kun puhut huolesi ulos, asiat jäsentyvät ja ratkaisut alkavat löytyä.
2. Tee asioita, jotka edistävät tilanteesi ratkaisemista. Kirjoita selviytymissuunnitelma paperille, niin sinun ei tarvitse kannatella sitä mielessäsi. Tutkimusten mukaan asioiden vatvominen omassa mielessä voi kasvattaa ahdistuksen ja masennuksen tuntemuksia.
3. Tee asioita, joista pidät ja nautit.
4. Vaali ihmissuhteitasi. Kun olet toisten seurassa, saat vastakaikua ajatuksillesi ja asiat suhteutuvat uudella tavalla.
5. Pyri säilyttämään säännöllinen unirytmi.
6. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Jo varttitunnin kävely raikkaassa ulkoilmassa auttaa rentoutumaan.
7. Syö monipuolisesti.
8. Älä hoida huoliasi alkoholilla tai muilla päihteillä. Ne tuovat vain hetken helpotuksen. Esimerkiksi alkoholi estää kunnollisen nukkumisen, mikä lisää päiväväsymystä ja ahdistuneisuutta. 
9. Säädä tavoitetaso elämässäsi sellaiseksi, että se vastaa energiatasoasi. Näin varmistat onnistumiskokemukset myös väsyneenä.
10. Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa.
11. Etsi positiivisia näkökulmia asioihin, niin saat myönteistä tunnevoimaa.
12. Liiku luonnossa.

Mikäli itsehoitokeinot eivät auta taltuttamaan stressin oireita, kannattaa hakea asiantuntija-apua.

Käytettyjä lähteitä:

Nummelin, T. Stressi haastaa työkyvyn. Varhainen puuttuminen esimiehen työkaluna.WSOYpro, 2008.

www.terveyskirjasto.fi

Kirjoittaja Tarja Nummelin

© 2014 Psykologipalvelu YhteisIdeat