MÄÄRÄKOHTEISET PELOT ELI FOBIAT

Määräkohteiselle pelolle on tyypillistä johonkin yksittäiseen esineeseen tai tilanteeseen kohdistuva voimakas pelko ja välttely. Tästä ongelmasta kärsivä ei pelkää äkillisiä paniikkikohtauksia tai nolatuksi tulemista sosiaalisissa tilanteissa. Pelko tai välttely voivat olla niin voimakkaita, että ne häiritsevät jokapäiväistä elämää tai aiheuttavat huomattavaa ahdistusta.

Yleisimpiä pelkoa aiheuttavia asioita ovat:

• Eläimiin kohdistuvat pelot. Pelättyjä ja välteltyjä eläimiä ovat esimerkiksi käärmeet, lepakot, hämähäkit, rotat, ampiaiset tai koirat. Nämä pelot alkavat yleensä lapsuudessa, jolloin niitä pidetään normaaleina pelkoina. Ne luokitellaan määräkohteisiksi peloiksi vasta kun ne jatkuvat aikuisuuteen asti ja häiritsevät elämää tai synnyttävät huomattavaa ahdistusta.

• Korkean paikan pelko. Tästä vaivasta kärsivät henkilöt pelkäävät olla korkeiden rakennusten yläkerroksissa, vuorten huipulla, näköalatorneissa tai korkeilla silloilla. Näissä tilanteissa henkilölle voi tulla pyörtymisen tunnetta tai halua hypätä, joka koetaan aivan kuin jokin ulkopuolinen voima vetäisi henkilöä reunalle.

• Hissipelko. Hissipelosta kärsivä pelkää, että hissikori putoaa tai hissi juuttuu kerrosten väliin ja hän jää ansaan sen sisälle. Pelkoon saattaa liittyä paniikkireaktioita, mutta henkilöllä ei ole aikaisemmin todettu paniikkihäiriötä tai julkisten paikkojen pelkoa.

• Lentopelko. Lentopelosta kärsivä pelkää, että kone syöksyy maahan tai se kaapataan tai se joutuu pommi-iskun kohteeksi. Lennon aikana henkilölle voi tulla paniikkikohtaus, mutta muuten henkilöllä ei ole todettu paniikkihäiriötä tai julkisten paikkojen pelkoa. Lentopelko on hyvin yleinen. Noin kymmenen prosenttia väestöstä ei lentopelon takia lennä lainkaan ja noin parikymmentä prosenttia ihmisistä kokee huomattavaa ahdistusta lentäessä.

• Lääkärin ja hammaslääkärin pelko. Tämä pelko voi alkaa siitä, että henkilö pelkää lääkärin tai hammaslääkärin kivuliaita toimenpiteitä. Pelko voi myöhemmin yleistyä koskemaan kaikkea lääkäreihin tai hammaslääkäreihin liittyvää.

• Ukkosen ja/tai salamoiden pelko. Ukkoseen ja salamointiin liittyvä pelko alkaa lähes poikkeuksetta lapsuudessa. Kun ne jatkuvat nuoruusiän ohi, ne luokitellaan määräkohteisiksi peloiksi.

• Veren näkemisen tai vamman saamisen pelko. Tästä pelosta kärsivä henkilö yleensä pyörtyy, eikä joudu paniikkiin, kun hän joutuu alttiiksi verelle tai pistosten tai tahattoman loukkaantumisen aiheuttamalle kivulle. Veren näkeminen tai vamman saamisen pelosta kärsivät ihmiset ovat yleensä muuten sekä fyysisesti että psyykkisesti terveitä.

• Sairauden pelko. Tästäongelmasta kärsivä pelkää yleensä, että hän sairastuu ja/tai kuolee sydänkohtaukseen, syöpään tai muuhun vakavaan sairauteen. Sairauden pelosta kärsivät hakevat lääkäreiltä vakuutteluja terveydestään ja karttavat kaikkia tilanteita, jotka muistuttavat heitä pelätystä sairaudesta.

Fobiat ovat usein lapsuudessa syntyneitä pelkoja, joista ei ole iän mukana päästy eroon. Joskus ne syntyvät jonkin traumaattisen tapahtuman jälkeen. Perimmäinen syy on mallioppiminen. Kun lapsi toistuvasti tarkkailee pelosta kärsivää vanhempaansa, hänelle voi kehittyä sama pelko.

Fobioita voidaan hoitaa psykoterapiassa poisherkistämisen ja/tai suoran altistamisen avulla.

Käytettyjä lähteitä:

Bourne, Edmund, J. Vapaaksi ahdistuksesta. Työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Rikurex, 1999.

Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson M., Marttunen M., Partonen T. (toim.). Psykiatria. 9. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2011.

Kirjoittaja Tarja Nummelin

© 2014 Psykologipalvelu YhteisIdeat