YLEISTYNYT AHDISTUNEISUUS
Yleistyneelle ahdistuneisuudelle tai tuskaisuudelle on tyypillistä jatkuva, vähintään puoli vuotta kestänyt ahdistus, johon ei liity paniikkikohtauksia, pelkoja tai pakkoajatuksia. Yleistyneelle ahdistuneisuudelle on tyypillistä, että henkilöllä on useita huolenaiheita ja että hän on huolissaan suuren osan aikaa. Henkilö kokee, ettei hän pysty hallitsemaan huolestuneisuuttaan. Tämän lisäksi huolestumisen voimakkuus ja esiintymistiheys ovat suhteettomia pelättyjen tapahtumien todennäköisyyteen nähden.
Mikäli huolestuneisuus ja siihen liittyvät oireet aiheuttavat henkilölle merkittävää ahdistusta ja/tai häiritsevät hänen kykyään toimia työelämässä, sosiaalisesti tai muilla tärkeillä elämän osa-alueilla, voi kysymyksessä olla yleinen ahdistuneisuushäiriö.
Jatkuvan huolestumisen lisäksi yleiseen ahdistuneisuuteen liittyy vähintään kolme seuraavista kuudesta oireesta, joita on esiintynyt vähintään joka toinen päivä viimeisen puolen vuoden aikana.
- Levottomuus tai jännittyneisyys
- Väsyvyys
- Keskittymisvaikeudet
- Ärtyneisyys
- Lihasjännitys
- Univaikeudet
Yleistyneeseen ahdistuneisuuteen voi liittyä määräkohtaisia pelkoja laajemmat pelot, kuten
- Hallinnan menettämisen pelko
- Pelko, ettei selviydy
- Epäonnistumisen pelko
- Hylätyksi tai torjutuksi tulemisen pelko
- Kuoleman tai sairastumisen pelko
Yleistynyttä ahdistuneisuutta voi pahentaa mikä tahansa näitä pelkoja herättävä stressaava tilanne. Esimerkiksi suorituspaineiden kasvaminen, ihmissuhteisiin liittyvien ristiriitojen kärjistyminen, fyysinen sairaus tai mikä tahansa tilanne, joka vahvistaa vaaran tai uhattuna olemisen tunnetta.
Yleistyneen ahdistuneisuuden perimmäisiä syitä ei tunneta. Todennäköisesti perimällä ja altistavilla lapsuuden kokemuksilla on oma osuutensa oireiden synnyssä. Vanhempien kohdistamat liialliset odotukset lapsiin tai lapsena koettu hylkääminen tai torjuminen voivat altistaa ahdistusoireille.
Yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan hoitaa psykoterapiassa ja lääkityksellä. Esimerkiksi itsetuntoaan kehittämällä voi voittaa syvään juurtuneet riittämättömyyden ja turvattomuuden tunteet, jotka saattavat ylläpitää ahdistuneisuutta. Myös terveelliset elintavat sekä liiallisen stressin välttäminen lievittävät oireita.
Käytettyjä lähteitä:
Bourne, Edmund, J. Vapaaksi ahdistuksesta. Työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Rikurex, 1999.
Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson M., Marttunen M., Partonen T. (toim.). Psykiatria. 9. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2011.
Kirjoittaja Tarja Nummelin
© 2014 Psykologipalvelu YhteisIdeat